Henri Häkkilä Me ollaan kusessa. #OnAika aloittaa uudelleen.

Huoltosuhteessa ei kyse käsipareista

Suomen ikääntyvästä väestöstä, pienenevistä uusista ikäluokista ja siten ylösalaisin kääntyvästä ikäpyramidista on tehty keppihevonen voimakkaalle ulkoperäisen työvoiman lisäämiselle. Heikkenevää huoltosuhdetta käytetään perusteena esimerkiksi saatavuusharkinnan poistamiselle. Huoltosuhdetta ei kuitenkaan pitäisi katsoa vain yksioikoisesti niin sanottujen auttavien käsiparien näkökulmasta. Huoltosuhteessa on kyse taloudesta ja maksajista.

Keskustelussa huoltosuhteesta käytetään tunteisiin vetoavaa viestintää vaikkapa siitä, kuka hoitaa vanhuksemme tulevaisuudessa. Huoltosuhde alistetaan tällöin ainoastaan väestöä lukumääräisesti tarkastelevaksi mittariksi. Todenmukainen kysymyksenasettelu huoltosuhteen kannalta keskittyy siihen, mistä yhteiskunnan varat saadaan tilanteessa, jossa yhä suurempi osa väestöstä on työvoiman ulkopuolella.

Ratkaisu työvoiman ulkopuolella olevan väestön huoltamiseen ei tietenkään voi olla se, että tämän väestönosan osuutta kasvatetaan entisestään. Tähän tilanteeseen ratkaisuksi ehdotettu työperäinen maahanmuutto kuitenkin ajautuu. Maahanmuutto toimisi avaintekijänä taloudelliseen kysymyksenasetteluun, mikäli se olisi yhteiskunnalle tuottava ilmiö. Maahanmuuttajat – nimenomaiset työperäiset maahanmuuttajat mukaan lukien – aiheuttavat kuitenkin yhteiskunnalle enemmän kustannuksia kuin pystyvät tuottamaan sille takaisin. Näin ollen huoltosuhde heikkenee entisestään maahanmuutosta.

Paljon puhuttu saatavuusharkinnan poistaminen korostaa asetelmaa. Saatavuusharkinta koskettaa matalapalkkaisia aloja. Näille aloille töihin tulevat maahanmuuttajat eivät kykene elättämään palkallaan itseään, jolloin yhteiskunta tulee paikkaamaan tilannetta tulonsiirroin. Tämä luonnollisesti lisää menoja ja kasvattaa tilanteen kestämättömyyttä.

Saatavuusharkinnan poistamiseen tähtäävissä pyrkimyksissä tavoitteena on saada matalapalkkaisille aloille kilpailutilanne, joka polkisi palkkakustannuksia alas. Tavoite on äärimmäisen lyhytnäköistä politiikkaa, sillä seuraukset jäävät yhteiskunnan ja siten suoraan veronmaksajien maksettavaksi. Niin sanottujen osaajien kannalta rekrytoinnin esteitä ei ole, sillä saatavuusharkinta ei koske korkeaa osaamista edellyttäviä asiantuntijatehtäviä. Todellista hyötyä ja tuottavuutta Suomelle synnyttävän maahanmuuton kanssa ei siis ole olemassa ongelmaa, jota käytetään saatavuusharkinnan poistamisen puolesta propagoinnissa.

Maahanmuuttajien jäädessä maahan heidän työttömyyslukunsa kehittyvät väärään suuntaan eli työttömyys kasvaa. Vain harva maahanmuuttajaryhmä tuottaa yhteiskunnalle enemmän kuin he kuluttavat yhteiskuntaa tulonsiirtojen muodossa. Kun puhtaan taloudellisten seikkojen lisäksi yhtälöön lisätään maahanmuuton aiheuttamat sosiaaliset ongelmat, on kerrassaan mahdotonta nähdä maahanmuuttoa ratkaisuna huoltosuhteeseen saati muihinkaan yhteiskunnan ongelmiin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat